Hakulomakkeelle
20 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 20.
1. Kivelän sairaalan talousrakennus. Kivinen talousrakennus valmistui 1928, sen suunnitteli arkkitehti Toivo Tarjanne. Talossa toimi sairaalan keittiö.
2. Kivelän sairaalan vuodepotilasosasto. Kivelän sairaala-alue toimi vuodesta 1873 Helsingin kaupungin vaivaistalona eli köyhäinhoitolana. Rakennuksia oli useita palvellen eri tarkoituksia.
3. Kivelän sairaalan puinen vajarakennus. Sairaala-alueen pihalla on useita vanhoja talousrakennuksia, joiden käyttötarkoitus on vuosikymmenien aikana muuttunut useammankin kerran.
4. Maria Åkerblomin huvila "Toivola". Unissasaarnaajana, koiratarhan omistajana, leijonan kasvattajana, parkettiliikkeen omistajana ym. tunnettu aikansa kohunainen asusti "Villa Toivolaa" vuodesta 1933 aina vuoteen 1981, kuolemaansa saakka. Talo on rakennettu 1850. Pahoin ränsistynyt rakennus saneerattiin 1990-91 loistoasunnoiksi kolmelle perheelle.
5. Asuinkerrostalo "Necken". Arkkitehti Karl Hård af Segerstad suunnitteli rakennuksen Kone- ja Siltarakennus Oy:n insinöörien asuintaloksi 1902. Talo oli aikanaan korkeaa tasoa, jota mm. edusti parkettilattiat asunnoissa. Nimensä taloyhtiö sai paikalla olleesta Näkinluodosta. Talo purettiin ja tilalle rakennettiin betonielementtinen asuintalo 1963.
6. Lemminkäisen talot Hakaniementorilta päin kuvattuna. Asfaltti- ja rakennusfirma Lemminkäinen Oy rakensi 1920-luvun lopulla talon pääkonttoriaan varten. Rakennuksessa oli myös kuusi asuntoa johtajille. Etualalla olevassa matalassa rakennuksessa toimi firman betonivalimo. Rakennukset koko korttelista purettiin 1974. Paikalle rakennettiin valtion virastotalo, jossa mm. kouluhallitus.
7. Kinaporin kallioita. Keskellä nyt jo purettu liikennelaitoksen puutalo. Taustalla Kinaporinkadun 1, 3 ja 5 asuintalot vuosilta 1912, 1938 ja 1937. Puutalon paikalle rakennettu isot asuintalot.
8. Romukaupan talo Hämeentien ja Vegankadun kulmassa. Hermannin poliisipiiri, eli viitospiiri, toimi talossa 1900-luvun alussa. Rakennus purettiin 1963 ja paikalle rakennettiin seurakuntatalo.
9. Puinen piharakennus Vegankadulla syksyllä 1961. Kaksikerroksinen nelikulmainen puutalo sijaitsi aivan romukaupan talon takana. Rakennus purettiin 1963. Paikka nykyisin asukaspysäköintialueena.
10. Valkosaaressa sijaitseva NJK:n eli Nylands Jaktklubenin venesatama 1890-luvulta. Tuolloin saareen rakennettiin myös ensimmäinen kerhokeskus, joka kuitenkin on vaihdettu uuteen. Saari tunnettiin aikaisemmin nimellä Stora Blekholmen. Saasella oli laivaveistämö eli varvi, joka aloitti toimintansa 1803 raatimiehen lesken Eva Bockströmin omistuksessa. Saarta käytettiin 1840-luvulla kolerakaranteeniasemana ja Krimin sodan aikana 1850-luvun puolivälissä sotilassairaalana. Taustalla Katajanokanlaituri.
11. Valkosaari kuvattuna Tähtitorninvuorelta. NJK:n eli Nylands Jaktkluben on perustettu 1861 ja Helsingin kaupunki on vuokrannut sen purjehdusseuralle. Nykyisen paviljonkirakennuksen on suunnitellut arkkitehti G. Estlander ja se valmistui 1900.
12. Näkymä Olympialaiturilta. Lilla Blekholmen, myös Eteläisenä Blekholmenina tunnettu saari on nykyisin lähinnä tunnettu kesäravintolastaan Klippanista, josta sanasta muotoutui myös saaren nykyinen Luoto-nimi. Saaren vuokraoikeuden sai 1898 ravintoloitsija Nyberg.
13. Luodon eli Klippanin ravintola Olympialaiturilta kuvattuna. Helsingin kaupungin omistaman Luoto-nimisen saaren sai 1898 vuokralle ravintoloitsija Nyberg, joka rakennutti sinne Selim A. Lindqvistin suunnitteleman ravintolan 1899. Ravintola kuitenkin paloi jo 1900. Uusi rakennus rakennettiin kuitenkin heti uudestaan lähes alkuperäisten piirustusten mukaan.
14. Kaivopuisto suurinen puineen ja viheriöivine nurmikoineen syntyi karuun kalliomaastoon suurten maansiirtojen, mullan tuonnin ja runsaiden puuistutusten myötä. Näin syntyi puisto 1830-luvulla. Puut ovat kasvaneet ja puistokäytävät lisääntyneet. Kuvassa Kaivopuiston eteläkärki. Tausta Särkän saari ja Suomenlinna.
15. Sörnäisten teollisuusaluetta kuvattuna Marjatan kalliolta itään.
16. Hanasaaren voimalaitos höyryää. Kuvattu Marjatan kalliolta.
17. Marjatan kalliot olivat osa Sörkkaa. Virallinen nimi oli Vilhovuoren puisto siihen asti kun runoilija Katri Valan tuhkauurna laskettiin Hämeentien puoleiseen rinteeseen, jolloin nimi muutettiin Katri Valan puistoksi vuonna 1953. Runoilija ja Tulenkantaja Katri Valan uurna laskettiin hautaan toukokuussa 1945, jolloin hänen Ruotsissa tapahtuneesta kuolemasta oli kulunut vuosi.
18. Puisia asuinrakennuksia. Vasemmalla oleva purkutyön alla oleva rakennus on Käenkuja 3 ja se kuului aikanaan fajanssi- ja porsliinitehtailija Gabriel Wilhelm Andstenin vuonna 1842 perustettuun tehtaaseen, toimien sen työntekijöiden asuintalona. Oikealla oleva puutalo on purettu ja paikalla on Helsingin Energian rakennuttama työsuhdeasuintalo, joka valmistui 1965 vuosi purkutyön jälkeen. Taustalla Hämeentien asuintaloja.
19. Näkymä Seurasaarentieltä Humallahden kallioille. Kalliolla kahvila Missisippi, jossa aloitettiin tarjoilu vuonna 1928. Kahvila tuhopoltettiin lokakuussa 1975.
20. Näkymä Siltavuorenrannasta Siltavuorensalmen yli Hakaniemenrantaan. Keskellä Oy Lemminkäisen rakennuksia. Matalassa talossa toimi firman betonivalimo, korkea rakennus palveli yhtiön pääkonttorina ja johtajien asuntoina. Rakennukset purettiin 1974 ja paikalle rakennettiin valtion virastotalo. Vasemmalla Hakaniemenkatu 3, 5 ja 7 korkeat asuintalot.